15. heinäkuuta 2011
"Jaahas" Erkki huokaisi väsyneenä lippalakkinsa alta kun suljin kuljettajan puoleisen autonoven.
"Toit sitten uuden hevosen"
"Joo" hymyilin miehelle ilkikurisesti. Erkki haluaa mennä aikaisin nukkumaan, että jaksaa aamulla herätä kukonlaulun aikaan, mutta tänään hänen nukkumaanmenonsa pitkittyisi hieman. Oli ollut sateinen, harmaa kesäpäivä. Aamu alkoi kevyellä tihkusateella, ja aurinko painui maihin samanlaisen sateen saattelemana. Vanha kartanonisäntä oli valittanut jo useamman viikon tallin ratsuista, Zoloto ja Kurro olivat molemmat karkailleet tarhoistaan ahkerasti lähiaikoina.
"Mitäs tällä kertaa?" Erkki kysyi samalla kun avasin trailerin salpoja.
"Katso itse" iskin miehelle silmää ja annoin tämän avata lastaussillan.
"Hitto, tässähän on ihan kunnon hevosen-ahteri!" Erkki sanoi vaikuttuneena. Tiesin, että Erkki pitää vähän raskasrakenteisimmista hevosista.
"Ajattelin että vois olla työhevoselle käyttöä... Koulutettu valmiiksi, heti valmis käyttöön, sir" totesin samalla kun livahdin traileriin. Vladimirintyöhevonen nimeltään Boris oli komea ori. Se seisoi rauhallisena kun irrotin riimunnarun ja annoin sen peruuttaa pois trailerista. Matka oli mennyt hienosti, se oli seissyt rauhallisesti paikallaan koko ajomatkan.
"Hienoa, hienoa... Pelto kaipaisikin kyntämistä." Huomasin, että Erkki oli innoissaan.
"No, viedäänkö isoon vai pieneen talliin?"Kysyin Erkiltä mielipidettä. Isoon talliin olen ajatellut majoittaa ratsut, ja ravurit vuorostaan pieneen. Erkki hoitaa enemmän pienen tallin hevosia.
"Pikkutalli voisi ainakin aluksi olla rauhallisempi vaihtoehto" mies järkeili.
"Selvä se. Ajatko auton sivuun, niin sitten olet mun puolesta vapaa menemään nukkumaan"
"Juu ajan. Hyvää yötä, neitiseni" Erkki heilautti kättään ja kömpi kuskin paikalle. Minä lähdin taluttamaan ympärilleen pälyilevää hevosta kohti uutta kotiaan.
"Tervetuloa kotiin, herraseni" sanoin Borikselle kun se käveli perässäni karsinaansa. Tallissa olevat muutamat muut hevoset hörisivät unisina. Vedin karsinan oven raolleen ja riisuin kuluneen riimun orilta. Se nosti isoa päätään ylös, nosti ylähuultaan. Kimeä hirnahdus kajahti tallin tyhjälle käytävälle, ja sai pian muutaman vastahirnahduksen.
"Joo, ne on sun uusia kavereita. Tapaat ne huomenna. Mut nyt sun kannattaisi harkita nukkumaanmenoa" puhelin orille samalla kun kumartelin ja varvistelin sen ympärillä riisuen siltä kuljetussuojia ja kevyttä loimea. Olin laittanut valmiiksi iltaheinän, joten jätin orin melko nopeasti rauhaan. Rapsuttelin sitä hetken, mutta sitten toivotin sille hyvät yöt. Eiköhän sen päivä ole ollut jo tarpeeksi monipuolinen, mietin kun suljin karsinan oven salvat. Hiivin tallista ulos ja kävelin sitten kevein askelin kohti kartanoa. Tiesin jo ennen kuin näin keittiön ikkunoissa valot, että Erkin vaimo Kaisa olisi vielä hereillä, ja varmasti Erkkikin. Siellä ne suunnittelivat yhdessä kahvikupposen äärellä työlinjaisten hevosten jalostamisen aloittamista Katveessa.